MuistoissaKaksi kerrynterrieriä, vehnäterrierin ja gordoninsetterin olemme joutuneet hyvästelemään. Peppi ja Miku menivät aivan ennen aikojaan; toinen tapaturmaisesti ja toinen sairastuttuaan vakavasti. Jenna eli pitkän ja värikkään elämän ja kuoli vanhuuteen. Aku eli 11 vuotiaaksi ja pääsi vihreämmille niityille kun kunto romahti ja liikkumisesta ei tullut mitään. |
|
2 * sert Gordoninsetteri Aku oli mieheni koira, joka vietti eläkepäiviään vanhempieni luona maalla. Setterimäiseen tapaan Aku oli aika menevä tyyppi. Akun mielestä leipää oli niin ylivoimaista vastustaa, että se saattoi eksyä Akun suuhun suoraan pyödältä. Aku vietiin 7-vuotiaana elämänsä ekaa kertaa näyttelyyn ja serttihän sieltä kaikkien yllätykseksi tuli. Toinen sertti tuli sitten seuraavana kesänä, kun Aku oli kolmatta kertaa koiranäyttelyssä. Aku oli aivan valloittava luonteeltaan ja jopa mummolan kissat olivat kovin tykästyneitä Akuun. Valitettavasti Akun takajalat alkoivat huonontua 10 ikävuoden jälkeen. |
|
|
|
kerrynterrierinarttu Tokossa saimme Jennan kanssa tulokseksi 2 x ALO 1. Emme jatkaneet kilpailemista tämän pidemmälle. Jenna on suoriutunut hyväksytysti luonnetestistä pistein +157. Jenna oli minun ensimmäinen ihan oma koira ja ensimmäinen sininen silkkiturkki eli kerrynterrieri perheessämme. |
 |
|
kerrynterrieriuros Mikun kanssa kilpailimme tokossa voittajaluokkaan nousuun saakka. Pian tämän jälkeen Miku sairastuikin syöpään ja kuoli. |
 |
vehnäterrierinarttu Peppi oli ensimmäinen koira lapsuudenkotonamme. Tämä jääräpäinen terrieri opetti paljon koiranomistamisesta. |
|
